Syventävät opinnot ja tutkielma

Syvärit eli syventävät opinnot ovat jokaiselle lääkisläiselle oma koettelemuksensa. Milloin tehdä syvärit, missä tehdä, saako palkkaa, vaikuttaako tämä tulevaisuuteen – kaikki samat kysymykset ovat lukuisat aiemmat valmistuneet lääkärit kysyneet itseltään. Näillä sivuilla pyrimme antamaan lukijalle joitain käytännön niksejä ja neuvoja syväripaikan valintaan ja ajankohtaan, päätöstä emme kuitenkaan voi tehdä puolestasi.

Työmäärältään syventävät vaativat noin kahden kuukauden täysipäiväisen työrutistuksen. Syvärit voi tehdä myös osa-aikaisesti koulun ohella, mutta tämä vaatii tyhjää tilaa lukujärjestyksessä ja hyvät aikataulutustaidot, sillä ohjaajat ovat virka-aikaan työssäkäyviä tutkijoita. Ajankohdan osalta yleistä on, että syvärien tekeminen aloitetaan preklinikan kesälomilla, kun oman alan töitä ei vielä saa. Syväritutkimuksen tekemisestä saa yleensä kahden kuukauden palkat, joihin voi lisäksi nostaa opintotukea 20 opintopisteen edestä. KELA:lle riittää, että ilmoittaa tekevänsä syventäviä opintoja, joista vavrsinainen tutkielma saattaa valmistua vasta vuosiakin myöhemmin. Lääkärin töihin pääsee jo kolmannen vuoden jälkeen amanuenssuurina, jolloin kesät viettää mieluummin kliinisissä töissä kuin laboratoriossa.

Tutkimus voidaan jakaa kahteen osaan: prekliiniseen ja kliiniseen.

  • Prekliininen tutkimus, eli perustutkimus, sisältää usein “märkälabraa” – näytteiden pipetointia, PCR:ää, Western blotia, immunohistokemiaa, eläinkokeita jne. Kaikkea tutkimusta johon preklinikassa luettavat kirjat perustuvat. Prekliinisiin labroihin on helppo ottaa yhteyttä, kun on käynyt tietyn kurssin (ja käynyt luennoilla, nähnyt millaisia professoreja on mitäkin tutkimusta edistämässä). Esimerkiksi jos olet kiinnostunut kehitysbiologiasta, on helppo ottaa yhteyttä kehitysbiologian tutkijoihin, kun on käynyt Kehitysoppi-kurssin.
  • Kliininen tutkimus nähdään yleisesti “kevyempänä” kuin perustutkimus. Kliininen tutkimus pohjautuu pitkälti kliinikoiden keräämään tutkimusdataan, jota tutkijat käsittelevät. Kliinisessä tutkimusasettelussa pyritään yleensä parantamaan nykyisiä hoitokäytäntöjä. Syvärityöntekijälle tämä voi tarkoittaa valmiin datan käsittelemistä ja/tai datan keruuta potilastietokannoista.
  • Prekliinisen ja kliinisen tutkimuksen lisäksi on olemassa translationaalista tutkimusta, jota tehdään preklinikan ja klinikan poikkipinnalla. Translationaalisessa tutkimuksessa tuodaan perustutkimuksessa tehtyjä ratkaisuja klinikkaan. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa perustutkimuksen tekemistä potilasnäytteillä.

Valinnan suhteen yleisesti hyvä neuvo on, että on käynyt kyseisen tutkimusalueen kurssin ennen yhteydenottoa ja syväreiden aloittamista. Etenkin joillain kliinisillä erikoisaloilla tätä pidetään vaatimuksena. Kurssin käytyä yhteyshenkilöiden löytäminenkin on helpompaa. Toisaalta jos tietää ehdottomasti haluavansa erikoistua ja tehdä tutkimusta vaikka neurokirurgiasta, saa professoreihin ja tutkijoihin olla aikaisemmissakin vaiheissa yhteydessä.

Tulevaisuus?

Syvärit voivat toimia ponnahduslautana moneen asiaan – erikoisalan löytämiseen, väitöskirjan aloittamiseen, tutkijaelämään tutustumiseen.

  • Vaikuttaako syvärini erikoisalavalintaani?
    • Ei. Tietylle erikoisalalle tehdyt syventävät voivat osoittaa kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan, mutta niitä ei katsota meriiteiksi erikoistumispaikkaa hakiessa.
  • Onko jatkossa mahdollista tehdä muuta tutkimusta?
    • Kyllä. Tutkimusryhmät toivovat yleisesti ottaen, että opiskelijat syvärien sijasta tekisivät artikkelin aiheestaan. Tämä on opiskelijan päätös, artikkeli vaatii paljon suuremman työpanostuksen kuin syventävät. On myös yleistä, että tehtyään syvärit vaihtaakin tutkimusryhmää tehdäkseen tutkimusta ja kenties väitöskirjan eri aiheesta.
  • Voiko artikkelin hyväksilukea syventävinä opintoina?
    •  Kyllä. Artikkeli on tieteellisessä julkaisussa julkaistava tutkimus. Lääketieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaan tarvitaan 3-4 artikkelia, joissa väitöskirjaopiskelija on ensimmäisen tai toisen kirjoittajan roolissa.
  • Voinko hyväksilukea artikkelini sekä syventäviin että väitöskirjaani?
    • Kyllä. Kirjoittamalla artikkelin on mahdollista saada “tuplahyöty” tekemästään tutkimuksesta.
  • Voiko aiemman pro gradu -työn hyväksilukea syventäviksi opinnoiksi?
    • Kyllä. Jos olet tehnyt pro gradun (kattavampi tutkielma) aiemmin opiskelemaltasi alalta, joka liippaa tarpeeksi läheltä lääkistä (ja gradun aihe myös), on hyväksiluku mahdollista. Etenkin lääkikseen päätyneet proviisorit hyväksilukevat aiemman gradunsa.
  • Syvärini eivät etene, mikä avuksi?
    • Tämä on vaikea kapitteli. Syväripaikan valinta on tältäkin osalta tärkeä – joissain tutkimusryhmissä opiskelijoille ei anneta tarpeeksi huomiota. Jos syventävät junnaavat paikallaan ja kaikki toivo on menetetty, on hyvä ottaa asia puheeksi tutkimusryhmän johtajan kanssa. Toisinaan syvärit on jätetty kesken ja etsitty sopivampi tutkimusryhmä.

 

Aiempia, muiden kirjoittamia syväreitä voit lukea Heldasta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/2271

 

Suosittelemme myös tutustumaan Duodecimin 2016 julkaisemaan Syväriporttiin: syväriportti tarjoaa laajempaa tietopakettia syväreiden teosta, ja tärkeimpänä antina syväriportti toimii portaalina ohjaajien ja opiskelijoiden välillä. Ohjaajat voivat ilmoittaa tutkimusprojekteistaan opiskelijoille, ja opiskelijat voivat ilmiantaa kiinnostuksensa tiettyä tutkimusta kohtaan.

 

 

Yleistä 

Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot on osittain valmiiksi sijoitettu tiettyihin opintojaksoihin (40 op), mutta lisäksi kukin opiskelija tekee oman syventävien opintojen tutkielman, jonka laajuus on 20 op. Tutkielma voi sisältää tutkimustyötä, seminaarityöskentelyä, syventävien osioiden suorittamista jne., mutta siihen kuuluu aina itsenäisesti tehtävä kirjallinen osa.

Opintojen ajankohta

Opiskelija voi aloittaa tutkielman tekemisen missä tahansa vaiheessa opintojen aikana edellyttäen, että hänellä on riittävät perustiedot aiheesta. Teoriassa syväreiden ja amanuenssuurien tekemiseen on varattu kuudennen vuoden kevät, mutta käytännössä ne kannattaa tehdä aiemmin, ettei valmistuminen jää kiinni niistä! Syväreitä tehdään iltaisin, viikonloppuisin, kesäisin, öisin, juuri ennen valmistumista kutosen keväällä…

 Tavoite

Tutkielman tavoitteena on lisätä tutkinnon akateemisuutta ja parantaa opiskelijan kykyä itsenäiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn, tiedon kriittiseen arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä kirjalliseen esittämiseen. Opiskelijanäkemyksestä syväritutkielma on siis helppo ja turvallinen tapa harjoitella tieteellistä kirjoittamista.

Ohjaaja 

Tutkielmalla on aina yksi vastuuohjaaja, jonka tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Oman ohjaajansa voi löytää mailiin tulevien mainosten kautta, kysymällä kaverilta tai itse ahkerasti metsästämällä aktiivisia tutkimusryhmiä. Koulun edetessä kursseilta voi löytyä mielenkiinnon aihe tai mahtava luennoitsija, jolloin kannattaa kysellä syvärien tekemisestä!

Ohjaajan tulee osoittaa opiskelijalle selkeästi rajattu projekti (pidä opiskelijana kiinni siitä että aihe on oikeasti rajattu!). Ohjaaja järjestää aineiston, välineet, laitteet ym. tarpeen mukaan: ohjaajalla ei kuitenkaan ole rahoitusvelvollisuutta.

Tutkimussuunnitelma 

Opiskelija sopii ohjaajan kanssa tutkielman sisällön ja aihepiirin, jonka jälkeen opiskelija tekee ja ohjaaja hyväksyy suunnitelman. Suunnitelman tulee sisältää opinto- tai tutkimussuunnitelma, jossa erityistä huomiota on kiinnitettävä laajuuteen ja aikatauluun. Päätoimisesti työskennellessä ohjeellinen laajuus on 2 kuukautta selvitystä, opiskelua, tutkimusta jne. ja 1 kk kirjoittamista. Lopuksi suunnitelma rekisteröidään.

Suoritustavat 

Tutkielman voi suorittaa eri tavoin: ohjattu tutkimustyö (noin 2 kk päätoimisesti tai vastaava aika osa-aikaisesti ja siihen liittyvä tutkielma), osallistuminen laitoksen järjestämään syventävään seminaarisarjaan/opintoprojektiin lukuvuoden ajan ja sen aikana tehtävä tutkielma tai valikoitujen osioiden suorittaminen ja niihin liittyvä tutkielma.

Kirjallinen osa 

Kukin opiskelija tekee tutkielman itsenäisesti ja pääsääntöisesti omalla äidinkielellään. Normaalilla kirjasinkoolla ja rivivälillä kirjoitettuna tutkielma on yleensä 20–40 sivun mittainen. Tutkielmaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota myös kykyyn tuottaa tieteellistä tekstiä hyvällä suomen kielellä.

Jokunen vuosi takaperin tuli uudistus, jonka mukaan julkaisu (artikkeli) voidaan hyväksyä suoraan tutkielmaksi, mikäli opiskelija on julkaisussa ensimmäisenä kirjoittajana. Tällöin opiskelijan tulee laatia yhden sivun mittainen selvitys omasta työpanoksestaan julkaisussa. Samaa julkaisua voi syväreiden ohella käyttää myös väitöskirjan osatyönä.

Arvostelu

Tutkielma arvostellaan 7-portaisella asteikolla laudatur-approbatur. Kun opiskelija on suorittanut tutkielmaan kuuluvat opinnot ja kirjoittanut tutkielman (jonka vastuuohjaaja on hyväksynyt), hän jättää tutkielman kolmena kirjallisena kappaleena tiedekunnan opintotoimistoon (LL) / hammaslääketieteen laitoksen opintotoimistoon (HLL). Tutkielmalle määrätään perustutkintojen suunnittelutoimikuntien puheenjohtajan tai dekaanin päätöksellä vastuuohjaajan esitykseen perustuva asiaintuntijatarkastaja. Vastuuohjaaja toimii toisena tarkastajana. Vähintään yhden tarkastajista tulee olla Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dosentti tai professori. Vastuuohjaaja ja asiantuntijatarkastaja antavat arvostelunsa ja ehdotuksensa arvosanaksi ja toimittavat sen tiedekunnan kanslian opintotoimistoon (LL) / hammaslääketieteen laitoksen opintotoimistoon (HLL). Lopullisen päätöksen tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta tekee tiedekuntaneuvosto. Tiedekunnan kanslia rekisteröi suorituksen oodiin: koko 20 opintopisteen tutkielma rekisteröidään kerralla. Opintosuoritusotteeseen tulee tutkielman aihe ja arvosana.

Tutkielmien julkisuus ja sen säilyttäminen

Tutkielmat ovat julkisia heti kun ne on hyväksytty. Opiskelijan tulee tallentaa tiedekuntaneuvostossa hyväksytty tutkielma pdf-muodossa yliopiston digitaaliseen arkistoon Heldaan.

Kypsyysnäyte 

Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja äidinkielen taitoa. Kypsyysnäyte (äidinkielen koe) laaditaan tutkielman aihealueelta tiedekunnan vähintään 2 tunnin kuulustelutilaisuudessa. Aiheen tai vaihtoehtoiset aiheet määrittelee opiskelijakohtaisesti tutkielman vastuuohjaaja ja kypsyysnäytteen tarkastavat äidinkielen tarkastaja sekä aiheen antanut opettaja.Kypsyysnäytteen perusteella opiskelija saavuttaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan täydellisen kielitaidon.

 

Tarkempia ohjeita syventävien opintojen tekemisestä ja erilaista materiaalia löydät tiedekunnan sivuilta: https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/opiskelu/millaista-opiskelu-on/syventavien-opintojen-tutkielma-laaketiede-ja-hammaslaaketiede